MTV3 Sveitsissä - Immonen elää unelmaansa - MTVuutiset.fi
COVID-kriisin aikana vuonna 2020 Portugali myönsi tilapäisiä oleskelulupia 356 700 vailla oleskelulupaa olleelle ihmisille, joista suurella osalla oli käynnissä esimerkiksi turvapaikka- tai oleskelulupaprosessi [7]. Laillistaminen mahdollisti peruspalveluiden kuten terveydenhuollon ja sosiaaliturvan käytön [8]. Espanjan suurin laillistamisohjelma laillisti vuonna 2005 noin 578 375 ihmistä ja tuotti myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä [9]. Kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan määräaikainen lakimuutos Edellä kuvatut ongelmat voidaan ratkaista siten, että useita vuosia Suomessa oleskelleille, turvapaikkaa hakeneille ihmisille myönnetään oleskelulupa. Oleskelulupa pitää myöntää kaikille henkilöille, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ennen 1.
2017, joilla ei ole lain voimaantullessa jatkuvaa oleskelulupaa (A-lupa), ja jotka ovat oleskelleet maassa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Yhtäjaksoinen oleskelu on määritelty ulkomaalaislain 56 pykälässä. Oleskelulupaa olisi mahdollista hakea riittävän määräajan, esimerkiksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Pitkään Suomessa eläneiden turvapaikanhakijoiden virallistamisesta voidaan säätää esimerkiksi erillislailla tai lisäämällä määräaikainen pykälä ulkomaalaislakiin.
Seitsemänneksi oleskelun virallistamisen estää vuonna 2015 tehty tilapäisiä oleskelulupia koskenut lakimuutos. Sen seurauksena kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneet henkilöt, jotka eivät ole yrittäneet poistua maasta vapaaehtoisesti, eivät saa tilapäistä lupaa, vaikka maastapoistaminen ei onnistu viranomaistoimin. Muutos on erityisen haitallinen, koska se velvoittaa vastaanottokeskukset poistamaan keskuksista ne kielteisen päätöksen saaneet ihmiset, jotka eivät suostu palaamaan lähtömaihinsa vapaaehtoisesti ja joiden palauttaminen viranomaistoimin ei onnistu.
Ulkomaalaislain 36 § 2. mom tiukka tulkinta tarkoittaa, että esimerkiksi siivoojalle tai lähihoitajalle ei myönnetä työlupaa aiemmin annetun maahantulokiellon vuoksi, vaikka hänellä on työlupaperusteeksi soveltuva työsuhde. Myös perheen Suomessa turvapaikkaprosessin aikana perustanut henkilö voi saada kielteisen päätöksen perhelupahakemukseen sillä perusteella, että perhesidettä ei katsota riittäväksi syyksi maahan jäämiselle, vaikka viranomaiset tunnustaisivatkin perhesuhteen, siis esimerkiksi suomalaisen vaimon ja lasten olemassaolon. Käytäntö ei ole yhdenmukainen eikä läpinäkyvä ja lisäksi se on ristiriidassa ulkomaalaislain 146 §:n edellyttämän kokonaisharkinnan kanssa.
Ensinnäkin työntekijän oleskelulupien saamista vaikeuttaa suorittavan työn aloilla työvoiman saatavuusharkinta. Käytännön mukaan sellaisille aloille, joilla työvoimaa on saatavilla EU- ja ETA-maiden sisältä, ei voi palkata suoraan niiden ulkopuolelta lähtöisin olevaa henkilöä. Monissa tapauksissa turvapaikkaprosessin aikana työskennellyt henkilö ei voi saada työntekijän oleskelulupaa edes useita vuosia kestäneen työsuhteen perusteella.
Matkustusasiakirjavaatimuksen tarkoituksena on todentaa hakijan henkilöllisyys, mutta se on mahdollista todentaa riittävän luotettavasti myös muilla tavoilla, silloin kun on kyse vuosia Suomessa oleskelleista ihmisistä. Viidenneksi kun Suomessa pitkään oleskellut turvapaikanhakijataustainen henkilö hakee muuta oleskelulupaa, viranomaiset saattavat tulkita lupahakemuksen “maahantulosäännösten kiertämiseksi”. Lisäksi Maahanmuuttovirasto on alkanut tulkita turvapaikkaprosessin yhteydessä asettamaansa maahantulokieltoa perusteena evätä muu oleskelulupahakemus.
Oikeus sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin ulkomailla
Pikkuleijonat selvitti "kuolemanottelun" – Päävalmentaja
Kohtuuttoman pitkät turvapaikkaprosessit ja paperittomuuden lisääntyminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tilannetta ei voida ratkaista maastapoistamistoimenpiteillä – monia pitkittyneissä prosesseissa olevia ihmisiä ei ole mahdollista palauttaa lähtömaihinsa edes pakkokeinoin. Lisäksi oikeudelliseen välitilaan jääneiden ihmisten kohdalla kotoutuminen viivästyy, mikä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Paperittomien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen edustajat ja pakolaisjuristit arvioivat, että erilaiset paperittomiin ihmisiin kohdistuvat hyväksikäytön muodot ovat erittäin tavallisia. Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä töitä, mutta paperittomilla tätä oikeutta ei ole.
Lakimuutos estäisi paperittomuuden lisääntymisen Suomessa ja tarjoaisi vuosia epävarmuudessa eläneille ihmisille mahdollisuuden elämän rakentamiseen ja aitoon kotoutumiseen. Siksi on tärkeää, että luvat ovat tyypiltään jatkuvaluonteisia ja ne annetaan neljän vuoden määräajaksi. Tilapäisen tai lyhyempiaikaisen luvan myöntäminen johtaisi siihen, että merkittävä osa tämän lakimuutoksen kautta laillisen aseman saaneista menettäisi myöhemmin asemansa ja lakimuutoksen tarkoitus ei toteutuisi.
Varsinkin pahimpaan ruuhka-aikaan puhuttelujen järjestämisessä ja tulkkauksessa ilmeni vakavia puutteita. Käsittelyruuhkan ja oikeusturvaheikennysten seurauksena turvapaikkamenettelyissä tehtiin virheitä, joiden korjaaminen valitusprosessien kautta eri oikeusasteissa on ollut aikaavievää ja toisinaan mahdotonta. Epäonnistuneiden turvapaikkapuhuttelujen vuoksi osa turvapaikkaa hakeneista on joutunut hakemaan turvaa uudelleen [5]. Samaan aikaan virheellisten ja venyneiden prosessien seurauksena syksyllä 2021 osa vuosina 2015 ja 2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneista ihmisistä odottaa edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstä alkuperäiseen turvapaikkahakemukseensa.
Kuluneiden kuuden vuoden ajan turvapaikkaa hakeneet ihmiset ovat eläneet arkeaan turvapaikkaprosessin mahdollistamissa rajoissa Suomessa. He ovat luoneet monenlaisia siteitä Suomeen, esimerkiksi kouluttautuneet uusiin ammatteihin, tehneet töitä, perustaneet perheitä, hankkineet lapsia, opetelleet kieltä ja ystävystyneet suomalaisten kanssa. Osa näistä siteistä, esimerkiksi kristityn tai sekulaarin elämäntavan omaksuminen, saattaa asettaa turvapaikkaa hakeneet ihmiset vaaraan näiden lähtömaissa, minkä vuoksi turvaa on jouduttu hakemaan tällä uudella perusteella.
Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty?
Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille
Sveitsissä elää leveämmin, vaikka päivähoito maksaa peräti
Sveitsi uhitteli, mutta Suomi nappasi salibandyn MM-pronssia
Oleskelulupien myöntäminen ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille ja edelleen ilman jatkuvaa oleskelulupaa oleville henkilöille ratkaisee tehokkaasti ja yksinkertaisesti akuutin ihmisoikeusongelman Suomessa. Pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne on saanut humanitaarisen kriisin mittasuhteet. Kuudetta vuotta epävarmuudessa ja paperittomuusuhan alla elää vähintään 5000 turvapaikkaa hakenutta ihmistä, mikä on poikkeuksellinen määrä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne lisää harmaata taloutta ja altistaa oikeudelliseen välitilaan jääneet ihmiset hyväksikäytölle. Pitkittyneet turvapaikkaprosessit, paperittomuus ja oleskeluoikeuden epävarmuus aiheuttavat merkittäviä inhimillisiä ja psyykkistä haittoja sekä terveysongelmia välitilaan jääneille ihmisille.
Näin ollen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö joutuu lopettamaan työnteon ja pahimmassa tapauksessa henkilö käännytetään Suomesta. Työllistyneiden ihmisten inhimillisen pääoman ja työpanoksen menettäminen on haitaksi myös yhteiskunnalle. Toiseksi opiskelijan oleskelulupaa ei voi saada turvapaikkaprosessin aikana. Lisäksi lain soveltaminen toimeentuloedellytyksen ja opinnoissa edistymisen osalta on johtanut siihen, että opiskelijan oleskelulupia saatetaan evätä, vaikka hakijat täyttäisivät käytännössä luvan myöntämisen edellytykset.
Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistykset, Sveitsin metsämatka
Neljänneksi työntekijän-, opiskelijan- tai perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan saamisen edellyttää, että hakijalla on voimassaoleva matkustusasiakirja. Monella Suomeen turvapaikanhakijana tulleella henkilöllä ei ole passia eikä mahdollisuutta hankkia sitä. Tämä ongelma koskee useita Afganistanin, Irakin ja Iranin kansalaisia, lisäksi Somalian kansalaisten kohdalla Suomi ei hyväksy Somalian myöntämää matkustusasiakirjaa. Suomessa oleskelevien henkilöiden on periaatteessa mahdollista hakea muukalaispassia Maahanmuuttovirastolta, mikäli passin saaminen kotimaasta ei onnistu. Muukalaispassin myöntämiskäytäntö on kuitenkin nykyisellään erittäin tiukka, ja niitä myönnetään lähinnä silloin, kun perhe-elämän suoja katsotaan riittävän painavaksi syyksi. Muukalaispasseja ei myönnetä työntekijän- tai opiskelijan oleskelulupien hakijoille. Suomessa oleskelee turvapaikkaprosessin aikana kouluttautuneita ja työllistyneitä henkilöitä, jotka eivät voi saada oleskelulupaa vain siksi, että heiltä puuttuu matkustusasiakirja.
Sveitsin parhaat matkakohteet - Kerran elämässä