EU asetti tapausta tutkimaan komitean, johon kuului muun muassa Martti Ahtisaari. Komitea kehui Schlusselin hallituksen toimia rasismia vastaan, vaikka arvosteli eräitä FPÖ:n jäseniä. Sen suosituksesta boikotti purettiin. ” http://fi. org/wiki/It%C3%A4vallan_vapauspuolue Tätä boikottia – niin kuin useimpia boikotteja – ei ole paljon muisteltu jälkeenpäin: ei järin kunniakas suoritus kummaltakaan osapuolelta? Mutta kysymys kuuluu: Pitäksikö ulkoministeri Tuomiojan nyt, tasapuolisuuden nimissä, viritellä vastaavaa boikottia? Mutta ketä kohtaan? Kaikkia sveitsiläisiä? Niitä, jotka äänestivät uuden lain puolesta? Miten heidät erotellaan toisistaan..
Tai jotain suhteuttamista, millä nimellä sitä tarkemmin ottaen sitten nimitämmekään. Suhteuttamista kokonaisuuteen tai ainakin laajempaan kontekstiin. Siihenhän välillinen demokratia antaa mahdollisuuden, ei niin etteikö sitä voisi olla myöskin suorassa kansanvaalissa, mutta totta puhuen, milloin olette sellaista havainnut? Kosto Saksalle? Ystäväni väitti, että tämä on Sveitsin kansan kosto Saksalle, joka on hanakasti hyödyntänyt salaa vuodettuja pankkitilitietoja, siis Sveitsin pankkien varsinaista kultamunaa hyödyntäen. Nyt sveitsiläiset ovat huolissaan pankkiensa – tuon heille niin tärkeän ja tuottoisan elinkeinonhaaran puolesta – että halusivat näpäyttää Saksaa.
Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty? | Uusi Suomi PuheenvuoroSveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty? Sveitsin viikonvaihteen kansanäänestystä ulkomaalaislain muuttamisesta on herättänyt paljon keskustelua, kuten http://teresammallahti. puheenvuoro. uusisuomi. fi/160473-sveitsin-demokratia-hammentaa-suomessa jossa Tere Sammallahti toteaa: ”Sveitsiläinen kansalaisdemokratia näytti juuri mahtinsa, kun kansanäänestyksessä Sveitsiin maahanmuutolle asetettiin tiettyjä ehtoja.
Välillä on kylläkin valotettu sen varjopuolia, alhaista osallistumisastetta ja erilaisten intressiryhmien hääräilyä sen partaalla. Nyt – jos koskaan – voimme empiirisessä tilanteessa kiihkotta havainnoida ja tehdä vertailuja siihen nähden, miten hyvin demokratia itse asiassa toimii tällaisessa kansanäänestystä soveltavassa mallissa. Toimiiko se hyvin tai suorastaan erinomaisesti, ja kannattaisisiko menettelyä benchmarkata? Vai toimiiko se peräti ”liian hyvin”? Vai jättääkö se jotain toivomisen varaa? Kuten välillisessä demokratiassa joskus sattuu, poliitikot – päinvastoin kuin uurnille yksittäishenkilöinä kokoontunut kansa – voivat edes toisinaan soveltaa ”poliittista kokonaisharkintaa”.
Valta ei ole Komissiolla. Valta ei ole Parlamentilla. Valta ei ole komissaareilla eikä muillakaan missionääreillä. Demokratiassa valta on ”monilla ihmisillä”. Hyvä niin. Subsidiariteetti Wiki: ”Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä. org/wiki/Subsidiariteettiperiaate Nyt täytyy sanoa, että en ole kuullut subsidiariteetti –periaatteesta hiiskahdustakaan Suomen EU:n jäsenyysaikanani. Se oli huulilla, kun joskus 1993 Ikaalisten paikallisjärjestön opintopiirissä yhdessä opiskelimme ja pohdimme Euroopan Yhteisöjen (sittemmin EU) periaatteita, korkeita periaatteita, jaloja periaatteita, hienoja käytäntöjä ja upeita tavoitteita.
Tällöin neljätoista Euroopan maata julisti Itävallan boikottiin EU:n perusarvojen rikkomisen takia. Syynä oli Itävallan vapauspuolueen edustajien antamat avoimet natseja myötäilevät ja ulkomaalaisvastaiset lausunnot. Haiderin ministerikausi loppui jo helmikuussa 2000. Vuoden 2000 huippukokouksessa Ranskan silloinen presidentti Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta Itävallan ei-FPÖ:läisen liittokansleri Wolfgang Schüsselin vieressä. Boikotti Itävaltaa vastaan kesti seitsemän kuukautta. Se häiritsi EU:n toimintaa.
Tai saksalaisia työntekijöitä, jotka muodostavat toiseksi suurimman kansalaisuuden sveitsiläisten ulkotyöläisten joukossa. Radion uutisten mukaan Sveitsin työvoimasta 24% on ulkomaalaisia, ja heidän lisäkseen rajanaapureista päivittäin pendelöivät kymmenet tuhannet työntekijät. Eli kyse ei ole mistään pienryhmästä. Mitä sitten voimme ajatella tällaisesta väitteestä? Voiko kansa kostaa kansalle, tai kansalaiset kollektiivina toiselle kollektiiville? Ehkä myöhempi tutkimus selvittää, missä määrin tällaisesta ulottuvuudesta oli kyse. Voimmeko kätellä sveitsiläisiä? Etsimättä tulee mieleen Itävallan vaalitulos (edustuksellinen) joitakin vuosia sitten.
Johdanto-osassa palautetaan mieliin muun muassa Euroopan kulttuuriset, uskonnolliset ja humanistiset perinnöt, vedotaan Euroopan kansojen tahtoon ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteinen tulevaisuus, samalla kun siinä toistetaan suurelta osin aiempien perussopimusten johdannoissa esitetyt asiat. Uusiakin aiheita on otettu mukaan, ennen kaikkea humanismi, oikeuden kunnioittaminen ja kansallinen identiteetti. Valmistelukunnassa keskusteltiin pitkään siitä, oliko johdantoon syytä lisätä viittaus Jumalaan tai kristillisiin arvoihin ja kreikkalais-latinalaiseen perintöön.
Subsidiariteettiperiaate. Hieno sana. Tyhjää vain. Valtiollinen suvereniteetti Aikamme valtio-opillisia suuria kysymyksiä ovat: Markkinoiden vallan nousu ohi Valtion vallan. Markkinoiden valta on ylittänyt myöskin kansainyhteisöjen, sellaisten kuin EU, vallan. Ne eivät aina ole edes taistelleet vallasta. Valta on melkein lautasella kannettu sen nykyiselle omistajalle ja haltijalle, Markkinoille. Mitä meidän on sitten ajatteleminen käsitteestä ”valtiollinen suverenitetti”.
Yhteisymmärrys löydettiin, ja johdannossa viitataan lopultakin ”kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen” arvoihin. Tällaisen muotoilun kaikki valmistelukunnan jäsenet saattoivat hyväksyä. ” http://europa. eu/scadplus/european_convention/objectives_fi. htm Huomio kiinnittyy Thukydidesin lausekkeen demokratia-määritelmään: ”.. koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä”.
http://fi. wikipedia. org/wiki/J%C3%B6rg_Haider Sikäläinen oikeistopopulisti Jörg Haiderin johtama Itävallan Vapauspuolue menestyi vaaleissa ja EU julisti Itävallan diplomaatit dishandschlagiin eli kättelykieltoon. Melko erikoinen tilanne sinänsä kansainvälisen diplomatian nykyhistoriassa. Wiki kertoo: ”Puolue menestyi hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa 1999 saaden 26, 9% äänistä, ja pääsi hallitukseen toiseksi puolueeksi Wolfgang Schûsselin Kansanpuolueen ÖVP:n kanssa.
html Kuka määrittää hyvän, oikean ja kauniin? EU:n mielestä se on EU. Oikeamielisten mielestä se on he, oikeamieliset. Sveitsiläisten kansanvaalissa äänestäneiden enemmistön mielestä se on he, sveitsiläiset jaa –äänestäneet. EU – tuo demokratian linnake, ei kunnioita demokratiaa, kun näkee sellaisen. Demokratia on EU:n peruspilareita. EU:n arvot Lainaan tähän suoraan hevosen suusta; ”Unionin perusperiaatteet JOHDANTO Perustuslakiluonnoksen johdanto-osan alussa on seuraava lainaus Thukydidesiltä: ”Hallitusmuotoamme … nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä”.
Joku panee hanttiin täysin avoimien markkinoiden, myös avoimien työmarkkinoiden, muodostamalle paineelle. Tällä kertaa se on Sveitsin kansa (kutsun sitä lyhyyden vuoksi näin, tietenkin on kyse niistä äänestäneistä, jotka äänestivät jaa tälle laille). Valtiollinen suvereniteetti. Sveitsin kansa uhmasi aika monia uhmattavia, vapaiden markkinoiden painetta, globaalia ajansuuntaa, naapurivaltoja, monia muita valtoja ja >EU:ta vastaan. Ja paljoa muuta vastaan. Eurooppalaista valtavirtaa vastaan.
Joka peli sytyttää myös kokeneen kiekkomiehen. - Katsomokulttuuri on täällä aivan mieletön. Fiilis on katossa, kun fanit laulavat ja yhteisillä kannustushuudoillaan kannustavat pelaajia ja joukkuetta omissa päädyissään. Meidän pelejämme lähtee seuraamaan vieraspaikkakunnille 100-200 fania joka kerta. Hallit ovat vanhoja ja melko huonokuntoisia, mutta tunnelmaa se ei häiritse. Tämä vuosi pelataan Zugissa vielä vanhassa hallissa, mutta uusi halli valmistuu seuraavaksi kaudeksi. Fanikulttuuri on siitä erikoinen, että faneja voi olla ympäri maata. Esimerkiksi Davosin joukkuetta fanitetaan joka puolella Sveitsiä, tietää vielä ensi vuonnakin Zugissa jatkava Immonen.
ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen: "Sveitsin
Sveitsi - Wikipedia
Euroopan Unionia on välillä moitittu hyväkkääksi, vähän samaan tyyliin kuin skandinaavejakin, jotka ehkä liian usein sormi pystyssä ovat mestaroimassa muille, mitä heidän rauhaansa kuuluu. Sittenpä spontaani diplomatia (nyt tosin nauhotettu) sanoo siekailematta: ”Fuck the Eee Juu…” http://www. aamulehti. fi/Ulkomaat/1194873043222/artikkeli/fuck+the+eu+sanoi+amerikkalaisministeri+puhelimessa+usa+syytti+vuodosta+venajaa+kertoo+yle.
Sveitsi sopiva mittari Suomelle - Kaleva
Mitä jään kaipaamaan Sveitsistä - Rantapallo
MTV3 Sveitsissä - Immonen elää unelmaansaIkijokeri Waltteri Immonen lähti Sveitsin reissulle Zugin päävalmentajan Doug Sheddenin pyynnöstä. Yhteinen sävel löytyi Suomessa valmentaessa ja Sveitsiin lähtöä ei kauaa mietitty Immosen perheessä. - Alkuun oli selvää, että koko perhe lähtee. Aluksi vaimoa mietitytti, että miten osaa vain olla, kun on tottunut tekemään töitä ja nyt voikin rauhassa hoitaa kodin asioita. Kaikki on kuitenkin mennyt valtavan hienosti. Pojat ( 12 ja 8)ovat sopeutuneet mainiosti ja kielen kanssa ei ole ollut ongelmia.
Pelejä pitää kuitenkin alkaa voittaa, jos meinaa olla mukana pleijareissa. Tietysti pelit jatkuvat, vaikka ei yltäisi playoffseihin, mutta kaikkemme teemme, että joukkue menestyy ja pääsisi pelaamaan mitaleista. Vaikka Immosen perheessä eletään kaikin puolin hyvin, mielessä ovat myös Suomen asiat. Taloustilanne mietityttää ja vaikutukset näkyvät myös jääkiekossa pelaajavirtojen suuntautuessa ulkomaille. On kuitenkin myös asioita, joita ei saa edes rahalla. Suomen vanhojen jäähallien makkaran tuoksu kertoo Waltteri Immoselle matkalla pukukopista vaihtoaitioon, että peli on alkamassa ja fiilis on korkealla.
Elämän tärkein asia on perhe ja sitten kun saa vielä tehdä rakastamansa lajin parissa työtä, niin ei voi sanoa muuta kuin, että elän todellakin unelmaani tällä hetkellä, Immonen hehkuttaa. Waltteri Immosesta suorastaan säteilee tyytyväisyys. Toisen maan kiekkokulttuuriin tutustumisen lisäksi valmentaja imee uusia asioita työhönsä ja pääsee seuraamaan huippuorganisoidun seuran toimintaa aitiopaikalta.
Suomalaistenkin federalistien leuat näyttävät tipahtaneen, kun yksi eurooppalainen kansa uskaltaa elää vapaana ja kieltäytyy aktiivisesti taipumasta eurooppalaisen keskushallinnon ikeen alle. Julkisessa keskustelussa esitettyjen kommentien rivien välistä voikin hyvin aistia sen epätoivon, mitä tämän modernin ”pienen gallialaisen kylän” vastarinta aiheuttaa vahvan keskushallinnon kaikkivoipaisuuteen indoktrinoiduissa. ” * Teren jutun luettuani ajattelin jättää juttuni roskikseen, mutta ehkä tämä kestää vielä tällaisenkin näkökulma-artikkelin: Demokratia Pidämme demokratiaa (kansan valta) merkittävässä arvossa ja edellytämme sitä muilta ja joskus vetoamme siihen omaltakin kohdaltamme, mikäli näemme sen asiallemme eduksi. Sveitsin kansanäänestykset on välillä nostettu kepin nokkaan esimerkkinä erittäin pitkälle kehittyneestä ja kansalaisten todellista tahtoa suoraan ja väärentämättä ilmentävänä menettelytapana.
Ristorante Vino&Pino - Hotel Sveitsi